Suurin ja vahvin sydän on poissa. Viikko sitten torstaina, 14.5.2020 oli vanhan koiran aika mennä. Viimeiset kaksi vuotta olen yrittänyt valmistautua siihen, mutta vielä en olisi ollut valmis luopumaan. Tuskin olisin ollut sitä koskaan. Tapani meni lyhyessä ajassa agressiiviseen eturauhassyöpään. Pappakoira oli lähtiessään 12,5 vuotias.
Huhtikuun puolivälissä tuli kennelnimi. Onneksi se, minkä ekana vaihtoehtona halusinkin. Ei sillä mikään kiire ollut, mahdolliset pennut ovat monen "jos"sin takana. Mutta suunnitelmia on ja niiden toteutumiseksi tekojakin. Kennelin ensimmäistä narttua odoteltiin tälle vuodelle, mutta näyttää sille, että seuraavalle menee. Myös ulkomaanvahvistus on...
Kökköä talvea suurempi ja pelottavampi "riesa" saapui kotiseudullemme maaliskuussa-korona. Korona perui kokeet, näyttelyt ja kokoontumiset (leirit/ koulutukset). Jäi ulkoilu ja yksin/ muutaman hengen porukassa reenailu. Onneksi edes ne! Nyt on hyvä hetki omistaa koira.
Talvi on ollut (vuodenaikana) kökkö. Viime kesänä aloitin nuoremman koirani kanssa canicross -harrastuksen ihan kuntoilumielessä. En muista että olisin koskaan käynyt tammikuussa (Keski-Suomessa) juoksemassa, mutta tänä vuonna se oli ainoita vaihtoehtoja. Viime vuosina tammikuu on ollut meidän treenilomakuukausi. Tammikuusta on alkanut myös meidän...
