Harmonia
Harmonia
Yhden koiran taloutta on nyt eletty parisen kuukautta.
Laumadynamiikka on hakenut uusia uriaan, mikä lienee oli odotettavissa.
Se, mikä yllätti, on kuinka paljon koirat vaikuttavat toistensa
luonteeseen. Tuntuu sille kun Ilari olisi kasvanut kahden kuukauden
aikana vuosia, vaikka todellisuudessa sen luonne pääsee nyt
"oikeuksiinsa" kun on ainoa koira talossa. Ja voi että pidänkin siitä!
Tapani ja Ilari tulivat koko yhdessä elämisen ajan loistavasti toimeen
keskenään. Ne olivat lähes vastakohdat luonteeltaan ja tavallaan
täydensivät toisiaan. Tapanin luonteen heikkouksia olivat huonompi
hermorakenne ja ajoittain liiallinen pehmeys. Se tosin kompensoi
heikkouksiaan valtavalla taistelutahdolla ja rohkeudellaan. Huono puoli
oli se, että tuo Tapanin levottomuus tarttui myös Ilariin.
Minulta
on moni kysynyt koska meille tulee toinen koira. Ei tule. Vaikka
pojista toki oli seuraa toisilleen ja niiden kanssa eläminen oli
rikasta. Elelin Tapanin kanssa yhden koiran taloutta 8,5 vuotta ennen
Ilaria. Pidän siitä, että saan keskittyä yhden koiran harrastuksiin
täysin, eikä tarvitse potea huonoa omaatuntoa toisesta. Elämä vaan
yksinkertaisesti on helpompaa (ja edullisempaa) - ja nyt Ilarin kanssa
se on hyvin helppoa. Ilari on nyt harrastusten kannalta parhaassa iässä
ja haluan panostaa siihen kaiken.
Tuo arjen ja elämisen
helppous tuli taas ilmi mm. taannoisella kesälomareissullamme. Ilarin
voi hotelliin kirjautuessa jättää vaikka saman tien täysin vieraaseen
huoneeseen yksin - se odottaa hiljaa tuhoamatta mitään. Sen voi ottaa
mukaan kävelylle vanhaan kaupunkiin lomasesongin aikaan tai
koirakahvilaan toisten koirien "sekaan". Se odottaa terassilla pöydän
alla kun ruokailemme ja jaksaa istua penkin vieressä vaikka tunnin
hiljaa ihailemassa maisemaa. Lisäksi se ottaa ystävyydellä vastaan
ventovieraiden ihailut ja rapsutukset.
En uskalla ottaa sitä riskiä, että laumaan tulee koira, joka rikkoo harmonian. Ja toisaalta pidän ajatuksesta, että tarvittaessa meillä on tilaa pennulle, jolle en löydä sopivaa kotia.