Hyviä ja hyviä uutisia

14.09.2020
Kuva; Valery Stich
Kuva; Valery Stich

Hyviä ja hyviä uutisia

Viime viikot ovat olleet täynnä tapahtumia. Töiden kylkeen ovat jatkuneet normaalit oman koiran treenit, mutta niiden lisäksi olen käynyt tekemässä ratatreeniä siskon koiran kanssa. Oman koiran kanssa en tänä vuonna ole päässyt kisaamaan, mutta siskoni ilmoitti omansa kokeeseen. Toimin koiran ohjaajana nyt voittajaluokassa. Normaalin työ- ja treeniarjen lisäksi viime viikkoon sisältyi myös todella mukava, onnekas sattuma. Tämän tapahtuman seurauksena Melekosen Työmaan kenneliin odotetaan ensimmäistä tuontikoiraa joulukuussa 2020. Olen niin innoissani tästä!

Kuten aiemmin kerroin, olen jo jonkin aikaa etsinyt koiraa myös ulkomailta. Olin seurannut erästä kiinnostavaa urosta jonkin aikaa, kunnes loppu kesästä otin yhteyttä sekä koiran kasvattajaan että omistajaan ja tiedustelin mahdollista jalostukäyttöä tulevaisuudessa. Etsiessäni koiran omistajan yhteytietoja huomasin, että hänelläkin on kennelnimi. Kennelin sivut avattuani vastaan tuli ensimmäisenä pentueilmoitus, mikä pysäytti. Ihastuin pentueen emään väittömästi! Harmikseni tuo ilmoitus oli vanha, mutta halusin silti ottaa nartusta selvää. Pidän erityisesti sen rakenteesta. Se on juuri sellainen narttu mitä olen hakenut. Keskustelimme uroksen mahdollisesta tulevasta jalostuskäytöstä, mutta tuo narttu jäi silti mielen päälle. Jäin odottamaan uroksen tulevia suunnitelmia.

Olin seurannut jo jonkin aikaa sos mediassa mukavan oloista nuorta narttua. Jossain kohtaa selvisi, että tämä Suomeen tuotu narttu oli juuri tuosta samasta emästä johon olin ihastunut. Oli mukava tietää, että sillä oli Suomessa jälkeläinen. Jokin aika sitten huomasin kasvattajan ilmoittelevan syksyn pentueesta. Tiesin, ettei tiedustelujeni uros ollut tämän pentueen isä, joten pentue meni melkein minulta ohitse. Jokin herätti kuitenkin kiinnostuksen - onneksi -koska pentueen emä on juuri tämä narttu johon olin kasvattajan sivuilla ihastunut.

Toinen asia mistä tässä pentueessa pidän erityisen paljon on se, että se linjautuu Fraja Ne Gold Ticketiin. Kun kyseessä on kennelin ensimmäinen ulkomaantuonti on mukavaa, että sen takana on suomalaisiakin koiria. Pidän myös siitä, että sen sukutaulussa on Fraja EC Gold Standard. Tämä koira oli toukokuussa edesmenneen koirani ukki. Olen aina ihaillut sitä. Sain jutella myös suomessa asuvan jälkeläisen perheen kanssa ja tämä vahvisti tunnettani. Kaikkiaan päätös pennun varaamisesta oli helppo; tiesin jo emän ensi kertaa nähdessäni, että jos se koskaan olisi mahdollista, haluaisin siitä pennun.

Olen siis todella iloinen siitä, että pentueeseen syntyi kolme narttua ja niistä yksi on tulossa minulle. Toivon, että pennun kasvaessa sillä menee kaikki hyvin ja saan sen Suomeen. En koskaan koiraa ostaessa osta "jalostuskoiraa". Ostan perheenjäsenen ja harrastuskaverin. Vain aika näyttää mitä pennuista tulee. Jos matkassa on vähän tuuriakin, voi niistä tulla jopa jalostusyksilöitä. Tälle sydänposkiselle sinibrindlelle etsin sitä omaa perhettä. Tästä lisää Pentueet -välilehdellä.

Kiitokset Mentorilleni konsultaatiosta!

Syksy ei näytä enää ihan niin pitkältä :)

Kuva viime vuodelta
Kuva viime vuodelta

Niin ja se koe. Olen itse kouluttanut siskoni koiran Rallytokon AVO -luokkaan asti. VOI luokan sille koulutti (pienellä avustuksellani) siskoni itse. Täytyy kyllä sanoa, että hienosti on tehnyt töitä! Lähes vuoden tauolta kaikesta sähläämisestäni huolimatta koira taiteili VOI hyv tuloksen, ollen nyt kolmas luokassa tuloksen tehnyt rotunsa edustaja.

Varsin mukava viikonloppu!