Jäniksen vuosi

Huh! Vuosi on lähtenyt positiivisesti ja melko vauhdikkaasti käyntiin. Otin Joulun seutuun lupaamani ajan lepäämiseen (onneksi) ja tälle vuodelle onkin tiedossa tapahtumia. Osallistuin Ilarin kanssa heti tammikuussa pariin rally-tokokokeeseen. Ensimmäisessä teimme RTK1 koulutustunnuksen hienolla ALOhyv 100/100 pisteen tuloksella. Siitä viikon kuluttua ensimmäisestä AVO -luokan kokeesta tuli hyväksytty tulos pistein 91/100. Rally-toko on tehnyt meille hyvää. Olen äärettömän iloinen, että olemme Ilarin kanssa löytäneet taas kilpailuissa sen flown, mikä meillä oli ennen virtsakivi episodia (sen mukanaan tuomaa kipuilua). Flow alkoi viime kesän vepekokeissa ja jatkuu nyt hallikokeissa. Yhdessä tekeminen tuntuu todella hyvältä ja näkyy myös arvosteluissa. Mikäli sama tunne jatkuu, käymme keväälle vielä avoimen luokan kokeita. Tämänkään lajin suhteen meillä ei ole tavoitteita. Kesäksi se jää ainakin tauolle.

Tammikuussa alkoi myös Ilarin uintivuorot Jyväskylän koirauimalassa. Uimala perustettiin alueellemme viime syksynä ja se on siitä mukava, että siellä on iso suorakaiteen muotoinen allas, jossa on mahdollista harjoitella myös vepen liikkeitä. Olemmekin nyt harjoitelleet ensisijaisesti voittajan hukkuvaa. Uimala treeni on siitä erilaista, että siinä voi tehdä liikkeitä ilman voimakasta viettiä. On mahdollista harjoitella liikettä rauhallisessa mielentilassa, jolloin liikkeen teknisesti oikea suoritus jää tovottavasti paremmin mieleen. Olen tyytyväinen siitä, että Ilari tekee tehtäviä ja oikeanlaisia suorituksia myös matalammassa vireessä ilman saalisärsykettä. Tämän se on osoittanut myös rally-tokossa.

Tammikuussa alkoivat myös omat opintoni Tampereen yliopistossa. Opiskelen käyttäytymisanalyysiperusteista eläinten kouluttamista. Olen hyvin käytännönläheinen ihminen ja opin itse parhaiten asiat tekemällä. Etenkin hevosten kanssa toimiessa koin hyvin vahvasti osaamiseni ns. "horsemanshipiksi", tavaksi elää hevosen kanssa sen luontaista käyttäytymistä hyödyntäen. Olen aina ollut hyvin kiinnostunut ihmisten ja eläinten käyttäytymisestä ja pyrkinyt opiskelemaan aiheita. Olen mm. opiskellut kasvatustieteen perusopinnot agrologikoulutuksen yhteydessä. Niinpä käyttäytymistieteiden täydennyskoulutus tuntuu minulle oikein sopivalta tässä kohtaa elämääni. Koulutus alkoi hyvin kiinnostavasti ja huomaan odottavani seuraavaa lähijaksoa.

Tulevalle kevät-kesälle on suunnitelmissa ainakin kaksi vepeleiriä sekä tunnetila ja suhde -kurssi kouluttajana. Näitä odotan innolla! Tänä vuonna meillä ei ole tavoitteena kilpailla vielä vepen voittajaluokassa, joten ehdin vetämään koulutuksia muille. Syksyn osalta koulutukset ovat vielä auki. Prioriteetti tälle vuodelle on muistaa huolehtia jaksamisesta koulun ja töiden "ristitulessa". Jalostussuunnitelmia en ole unohtanut, ne ottavat oman aikansa. Yksi alkuvuoden positiivisia asioita oli suosituimmat koirarodut listaus: viime vuosi osoitti, että korona-ajan pentubuumi alkaa olla ohitse. Tämä on näin Koira hallintaan työryhmän vetäjänä oikein mukava tieto. Vahvistaa oman kasvatustoiminnan ajatusta pitää pentuemäärät mahdollisimman vähissä ja harkituissa. Ja odotellessa on ainakin aikaa harkita.