Kevät

Kevät ei ole tullut vauhdilla, mutta on mennyt nopeasti. Aloitin opinnäytetyön työstämisen huhtikuussa ja sen parissa aikaa on hurahtanut. Aihe on itselle hyvin mielenkiintoinen: Koiranruuan alkuperän yhteys koirien hedelmällisyysongelmiin. Tarkoitus on kirjoittaa koko teoriapohja oppariin nyt keväällä ja toteuttaa kyselytutkimus kesän aikana. Teoriapohja onkin hyvällä mallilla. Minä olen sillä tavalla vähän outo, että suorastaan tykkään tehdä opinnäytetyötä, kun aihe kiinnostaa. Olisikohan minussa vähän tutkijan vikaa... On myös vielä joitain tehtäviä ja tentti tekemättä ennen koulun kesätaukoa, joten tekemistä riittä.

Opparin tekemisen mukavia puolia on sekin, että ehtii olla koirien kanssa. Ja ai että koirat nauttivat siitä! Aloitamme aamun kelien salliessa peltojäljellä ja aurinkopäivinä ne köllöttelevät pihassa. Kiire ei ole minnekään. Talvi reenailtiin Ilarin osalta rally-tokoa ja Siljan kanssa tottiksen alkeita hallissa. Niitä jatketaan ulkokentillä. Ilari kävi möllirally kokeessa ja sen pohjalta uskaltaudutaan kokeeseenkin katsomaan missä mennään. Silja kävi match showssa ja niitäkin on tiedossa keväälle pari lisää. Olenpahan sen ilmoittanut jo ensimmäiseen oikeaan näyttelyynkin.

Näyttelyistä puheen ollen, kaksi Melekosen pentua on jo saanut virallisen arvostelun pentunäyttelyistä. Sporttinen Anja Aikamoinen Sateentekijä sijoittui luokkansa neljänneksi ja Ai Ettien Että Mikä Unien Aila oli toinen. KP jäi hampaiden vaihdon oltua vaiheessa. Pennut saivat aivan näköisensä arvostelut. Myös Antero Aekasa Lekenta ja Aito Ilarin Poika Alvari ovat aloittaneet mätsärien parissa. Jälkimmäinen oli Iissä BIS2 101 koirasta! Mätsärit ovat oivia paikkoja harjoitella toisten koirien lähellä hälinässä olemista sekä vieraan ihmisen käsittelyä. Erityisen ylpeä olen siitä, miten hienosti pennut näissä tilanteissa käyttäytyvät. Ne osaavat odottaa rauhassa, eivät rähise tai metelöi joutavia. Ihmisiin ne suhtautuvat avoimuudella. Siljan ohella myös muita pentuja on ilmoitettu virallisiin näyttelyihin.

Alkukesällä alkaa taas vepe, jossa tälle vuodelle tavoitteena korkata VOI luokka. Sitä ei kuitenkaan tavoitella hampaat irvessä. Viime kevään tapaturman jälkeen mennään päivä kerrallaan terveys edellä. Päätin, etten aloita Siljan kanssa vepeä ainakaan tänä vuonna. Haluan keskittyä Ilarin kanssa treenaamiseen ja meidän veperyhmässä on myös sijoituskoirani Hippu, jonka harjoittelua haluan seurata. Olen Siljan kehityssä seuratessa havainnut sen käyttävän mielellään ja ihan kivasti nenäänsä, joten Siljan kanssa tehdään jälkijuttuja. Ystäväni harjoittelee sen kanssa myös noseworkiä.

Sijoitusurokseni Ares treenailee oikein mukavasti pekoa länsirannikolla. Areksen treenivideoita on nähtävillä  https://www.youtube.com/@kennelmelekosentyomaan/videos. Ares tekee tottista, maastossa henkilöhakua ja on käynyt myös raunioilla. Olen jopa hieman yllättynyt, miten hienosti se nuoreksi koiraksi toimii. Koira nauttii niin paljon hommastaan. Onni, että se on päässyt toteuttamaan itseään. Muutama muukin sisaruksista "kokeilee kepillä jäätä" eri lajeja. On kyllä kasvattajalle mielenkiintoista seurata pentujen (myös niiden perhekoirana elelevien) matkaa. Sijoitusnarttu Hipun teini-ikä on ollut hyvin haastava. Hippu on käynyt talven meidän kanssa hallilla harjoittelemassa. Se vaatii hyvin paljon yksilöllistä huomiota ja järkevää tekemistä. Hippu aloittaa tottelevaisuuden ohella nosework kurssin ja loppukeväällä vepen. Sen koti on tehnyt paljon Hipun kanssa töitä ja pikkuhiljaa helpottaa. Toivottavasti uusien harrasteiden myötä lisää.

Kesälle on tiedossa myös useampi leiri kouluttajan ominaisuudessa, joita odottaa. Mukava päästä kouluttamaan eri rotuja, kun siinä oppii aina itsekin.