Lomamoodi

Kesäkuu on odotetusti vietetty lomamoodissa rauhakseltaan. Mulla päättyi opinnoissa lähipäivät, olen nyt harjoittelua vaille pedagogisesti pätevä eläintenhoidon ammatillinen opettaja. Ilari on vienyt lomailun vielä pidemmälle ollen lyhyellä sairaslomalla, koska se kastroitiin. Ilarin toinen pallukka turvotteli alkuvuodesta Siljan juoksujen aikaan, mutta pieneni kun juoksut päättyivät. Kesäkuun alussa sama pallukka turposi kolme kertaa toista suuremmaksi, joten katsoin viisaimmaksi napata molemmat pois. Kivekset poistettiin reilu kaksi viikkoa sitten ja Ilari on toipunut kastraatiosta oikein hyvin. Treenit jatkuvat tällä viikolla, mutta lääkevaroaika kestää vielä jonkin aikaa. Kokeita ei siis ole edes suunnitelmissa.

Ainoat tulokset tälle kuulle osuvat Kertulle ja Tualle. Kerttu oli ilmottu jo ennen valioitumista Jyväskylän KV näyttelyyn, missä se pääsi ensimmäistä kertaa "esiintymään" valioluokassa. Kerttu sai SA:n ja oli PN4. Kertun "aktiivi näyttelyura" jää tähän. Joskus huvikseen voi vielä jonkun näyttelyn käydä. Suomen muotovalio on lähtökohtaisesti ei näyttelyistä kiinnostuneeseen perheeseen todella hieno saavutus!! Olen hyvin kiitollinen, että Kerttu on saanut mahdollisuuden ja ylpeä sen saavutuksista. Onnea vielä hurjasti Kepan perheelle. Toisen tuloksen tälle kuulle sai terveystutkimusten osalta sijoituskoirani Tua, joka kävi täällä Keski-Suomessa vierailunsa yhteydessä sydänkuuntelussa. Tutkimuksen tulos: sydämen sivuääni, ei (täyttä kultaa).

Tua oli tosiaan meillä hoidossa pitkän viikonlopun, minkä aikana minulla oli mahdollisuus tutustua siihen paremmin. Hain Tuan 8 viikkoisena Ruotsista, mutta muuten olen sille vieras ihminen. Käytiin kahdestaan eläinklinikalla, ostoskeskuksessa, kävimme näyttelytreeneissä ja tapasimme vieraita koiria ja ihmisiä. Täytyy sanoa, että olen siihen äärettömän tyytyväinen! Tua on juuri sellainen koira, jota omaan jalostutyöhöni tarvitsen; hyvin avoin, omilla jaloillaan seisova, järkevä koira, jota ei vastoinkäymiset jää kaivelemaan. Tualla ei ole mitenkään yltiövahva oma tahto tai hurjasti taistelutahtoa. Terävyyttä ei tippaakaan. Vilkkautta on sopivasti ja riistaviettiä jonkin verran. Tua ei vahdi, eikä ole merkittävän vietikäs. Arjessa hyvin helppo, harmiton koira, jonka voi ottaa minne tahansa mukaan. 

Ylpeä olen myös meidän Siljasta, joka ihastui Tuaan täysin ja järjesti sille puuhaa tunnollisesti koko viikonlopun ajan. Tytöillä synkkasi kemiat loistavasti yhteen, oli ilo seurata niiden telmuamista. Ilari sen sijaan omana, totisena itsenään ei tyttöjen touhuista jaksanut välittää. Kolme koiraa tuntui äkkiseltään kokopäivätyöltä, mutta väkisin jäi takaraivoon kutkuttamaan ajatus nuoremmasta kaverista Siljalle. Toivottavasti saan terveystulosten osalta Tuaa jalostukseen käyttää. Sillä olisi kyllä paljon annettavaa.

Heinäkuulle onkin sitten jos jonkinlaista touhua tiedossa. Ei malttaisi odottaa! Ja elokuulle odottelen Siljan juoksuja alkavaksi. Onneksi kesää on vielä paljon jäljellä ja kaikenlaista hauskaa tiedossa.

Nauttikaa :)