Ruska
Syksy on ihan mun lempi vuodenaika. Kaikki yltäkylläiset värit, täyteläinen valo ja raikkaus. Ja kynttilät! Syksy on meidän taloudessa myös asioiden takaraja. Viime kuukausi on mennyt talvikanalaa rakentaessa ja ennen talvea tehtävien taloa koskevien viimeistelyjen loppuun saattamisessa (osa on edelleen kesken). Kanalasta tuli oikein kiva, asukkaat viihtyvät. Ostimme talvea vasten pari nuorikkoa kasvamaan lisälämmikkeeksi, Helena ja Kaarina muuttavat meille viikonloppuna. Ainakin alkusyksystä koiraharrasteet ovat jääneet aiottua vähemmälle, mutta jotain on ehtinyt.
Kävin tänä vuonna Ilarin kanssa useamman näyttelyn mitä esim. edesmenneen Tapanin kanssa koko sen elinikänä. En niinkään itse näyttelyarvostelujen takia, vaan sietämässä koiria ympärillä. Kuten olen aiemmin kertonut, Ilarilla on vähän haasteita tunnetilan kanssa em. tilanteissa viime vuotisten koira"kohtaamisten" tiimoilta. No, välillä meni oikein hienosti, välillä oli selkeää takakireyttä ja ahdistusta. Tämä on varmaan meille loppuelämän työmaa. Tuli sieltä ihan koiran näköisiä arvostelujakin pari kpl. Muutamalta tuomarilta haluan vielä arvostelun, mutta muuten olen tyytyväinen näihin "saavutuksiin".
Sijoitusnarttuni Tara on tulossa meille lokakuun puolivälissä reiluksi viikoksi totuttelemaan ennen pentuja. Samalla pääsen seuraamaan Taran käytöstä arjessa ilman Meriliä ja ehkä vähän treenailemaankin Ilarin siivellä. Taran selkä, silmät ja sydän tutkitaan loppukuusta ja sitten odoteltaisiin juoksuja. Toivottavasti lopuissa terveystarkeissa ei tule yllätyksiä. Tara ja Meril muuttivat syksyllä uuteen kaupunkiin, joten Taran treenit Hepekossa loppuivat. Nyt näyttää siltä, että koirakko "joutuu" aloittamaan uudessa paikassa alusta pekoharrasteet. Toisaalta laji on molemmille sen verran uusi, että alkeiden kertaus ei liene pahasta.
Paitsi näyttelyitä, olemme Ilan kanssa tehneet myös jälkeä. Esineilmaisu alkaa nyt sujua aikas kivasti. Meillä on tänä syksynä käytössä todella hyvä pelto ja yritänkin nyt kanalan valmistuttua päästä käymään useamman kerran viikossa. Olisi sääli "hukata". Ja nyt kun vepe on pois kuviosta alkaa tottiskin hiipiä siihen pikkuhiljaa. Tottiksessa on taas tauon jälkeen motivaatio huipussaan. Ilarin kanssa on treenaaminen aina ollut enemmän motivaation hillitsemistä kuin lisäämistä. Hyvä niin. Koko syksy siis tiiviisti IGP:n parissa sikäli mitä vapaa-aikaa on.
Tulevana viikonloppuna olen järjestämässä Amstaffiyhdistyksen juhlavuoden tapahtumassa rodun rally-tokon mestaruuskoetta. Se olisi tämän vuoden viimeinen rutistus. Tulkaahan amstaffistit sekä rodusta kiinnostuneet Kuopion Koiramekkaan 1.10. Tapahtumassa rally-tokon ohella Open show.
Linkissä syksyn esineilmaisua: