Saavutus!
Me tehtiin se! Suomen ensimmäinen vesipelastuksen avoimen luokan ykköstulos amstaffille. Pitkäaikainen tavoite saavutettu, tuntuu niin käsittämättömälle! Käsittämättömälle, koska mielestäni Ilari ei ollut vielä valmis tälle kesää ykköstulokseen. Ja käsittämättömälle, koska yritin edellisen koirani kanssa samaa tulosta neljä-viisi vuotta koskaan saavuttamatta sitä. Teimme tälle kesää kaikkiaan neljä koetta. Tavoitteena AVO3, koska koira ei ollut ihan valmis, mutta halusin pitkältä tauolta päästä kokeeseen. Kokeet menivät kokonaisuutena odotettua paremmin: Ilari teki 2xAVO3, 1xAVO2 ja vielä loppukesästä sen ykkösen hienosti pistein 99/100. Minulla on omana "ohjenuorana" kokeisiin ilmoittamisen suhteen se, että koiralla pitää olla edellytykset tulokseen, mutta sen ei tarvitse olla ykköstulos. Ainakin meillä koetilanne on niin erilainen treeneihin verrattuna (ihan jo mielentilallisesti), että tarvitsemme kokemuksia pelkästään jo kisatilanteesta. Tänäkin vuonna hain mm. koko kesän oikeaa tapaa valmistautua kokeeseen. Nyt olemme seuraavaan kauteen viisaampia ja tiedän mitä täytyy harjoitella. Mikäli koira pysyy terveenä yritetään ensi kesälle ne puuttuvat ykköstulokset voittajaluokkaan.
Olen aina sanonut, että itse kouluttamisesta en mielelläni kirjoita/ keskustele, koska tapoja on monia ja ihmiset ovat oman tapansa suhteen lähes fanaattisia. Nyt teen kuitenkin pienen poikkeuksen. Sattui nimittäin niin, että tänä kesänä (13 vuoden koulutushistorian ja yhdeksän tehdyn koulutustunnuksen jälkeen) palaset loksahtivat vihdoin kohdalleen ja aloin päästä ymmärryksen tasolla
sisään kouluttamiseen. Kyse ei edelleenkään ole mistään tietystä koulutustekniikasta, vaan valmiiden ratkaisujen sijaan ymmärryksestä miksi ja miten. Olen myös oppinut todella paljon eri koirien luonteen ja ominaisuuksien merkityksestä ja tunnistamisesta. Iso kiitos näistä muutamalle hyvin taitavalle ihmiselle, joiden kanssa olen viimeiset pari vuotta saanut harrastaa tai muutoin tutustua. Tällä hetkellä kouluttaminen on pelkästään todella kivaa ja joudun muistuttamaan itseäni välipäivistä. Nyt kun vepekausi on meidän osalta ohi pääsemme keskittymään rauhassa ongelmakohtiin ja muihin lajeihin.
Kauden viimeinen vepekoe oli tuplakoe, eli kaksi koetta peräkkäisinä päivinä. Kaikkiaan hyvin raskas viikonloppu kylmässä vedessä. Halusin testata Ilarin palautumista, toimintakykyä ja kestävyyttä. Toisen päivän kokeessa oli väsymystä havaittavissa, mutta koira teki molempina päivinä tuloksen, eli suoritti omalla tasollaan. Kokonaisuutena olen siihen hyvin tyytyväinen. Ilari palautui kokeista niinkin hyvin, että teimme heti tiistaina c -osan treenin kolmen tunnin ajomatkan päälle. Tämä treeni tehtiin hyvin pitkältä tauolta, kun annettiin leukanivelelle aikaa parantua. Koira teki treenin hämmentävän hyvin, mikä muistutti taukojen tärkeydestä. Käytännössä se oli parempi kuin ennen taukoa. Ilarin terveydentila on tällä hetkellä hyvä. Senni kävi tekemässä "purutreenin" jälkeen
kaudenpäätös huollon ja koira jäi siitä pienelle lomalle nollaamaan
kesää.
Tara puolestaan on ollut tauolla vepen suhteen. Etelä-Suomessa sinilevä tilanne on ollut niin paha, että treenit olivat tauolla varmaan pari kuukautta. En enää ihmettele miksi sisäuimalat vepetreeneineen ovat niin suosittuja etelässä. Kausi olisi muuten todella lyhyt! Tara pääsi takaisin vepeen juuri kun meidän kausi loppui. Sekin suorittaa lyhyestä kaudesta huolimatta niin, että pääsisi ensi kesänä soveltuvuuskokeeseen, mikäli saisi treenata normaalisti. Tara juhlii huomenna yksivuotis synttäreitä ja tulee parin viikon päästä moikkaamaan pitkästä aikaa meitä Keski-Suomeen. Jännä nähdä miten se on kasvanut ja miten murrosikä vaikuttaa luonteeseen. Terttu puolestaan tulee syksyllä puoli vuotta. Hampaat ovat vaihtuneet ongelmitta ja tyttö kasvaa kaikkiaan sopusuhtaisesti. Olen Tertun luonteesta todella innoissani. Se on hyvin tasapainoinen ja päättäväinen. Terttu tykkää kovasti tehdä mitä tahansa huoltajansa kanssa. Se on helposti motivoitavissa eikä välitä isostakaan häiriöstä ympärillä. Sijoituskodin kertoman mukaan se on ollut hyvin helppo ja "harmiton" pentu. Toivottavasti pääsen viimeistään talvella tapaamaan Terttuakin livenä.
Alla video AVO1 kokeesta, ensimmäinen liike: