Vähän jäljellä

Nyt aletaan olla jo lähellä H -hetkeä! Martta kävi viime viikolla tiineysröntgenissä, mikä näytti yhdeksän pentua. Toivoin enintään kahdeksaa, kun kuulin ultrassa pentuja olevan paljon, mutta yhdeksän on riittävän lähellä kahdeksaa. Kunhan ei yhtään enempää. Pentujen odotetaan syntyvän viimeistään ensi viikon alussa. Martta on hoitanut tähän asti tiineyden oikein hyvin; se lepää, syö ja näyttää hyvinvoivalta. Martta tuli viikonloppuna meille valmistautumaan synnytykseen. Se elää osana meidän arkea ja Ilari antaa sille nätisti tilaa.

Tein viikko sitten Kennelliiton Jalostusneuvojan peruskoulutuksen. Koulutuksessa oli paljon asiaa terveydestä liittyen uuteen eläinten hyvinvointilakiin sekä roturisteysprojekteihin. Päivitetyt säännöt ja ohjeet koskien jalostusstrategiaa, JTO:ta ja pevisaa oli hyödyllinen tietopaketti. Paljon kiinnostustani herätti luento koiran luonteen huomioimisesta jalostuksessa. Kyllähän tuollainen koulutus herättää ajatuksia, mikä liene tarkoituskin. Päälimmäiset mietteet itsellä ovat entistä varmempi tunne omista jalostusajatuksista. Voi jopa sanoa, että olen ollut riittävää kriittisempi omissa jalostusvalinnoissani. En pidä sitä huonona asiana.

Luento jalostusstrategioista selkeytti mitä niillä tarkoitetaan. Ensinnäkin Kennelliitolla on yleinen jalostusstrategia ja rotujärjestöillä omansa. Lisäksi kasvattajilla on myös omansa (tai olisi ainakin hyvä olla). Toki sen täytyy mukailla noita aiempia, mutta kasvattajan on hyvä miettiä, mikä hänelle on jalostuksessa tärkeää ja keskittyä siihen. Minulle se on luonne. Jalostusvalinnoissa kannattaa hyödyntää kaikkia mahdollisia virallisia tuloksia itselle tärkeiden ominaisuuksien osalta. Ja harrastetulokset antavat lisäinfoa koiran luonteesta. Kasvattajien jalostusstrategiat voivat ja on hyväkin poiketa toisistaan, koska ei ole mitään järkeä siinä, että kaikki kasvattavat samaa.

Minä en kasvata ulkonäköä. Koulutuksessa sain jälleen hyvän muistutuksen siitä, että ulkonäkö ominaisuutena on nopeimmin palautettavissa. Tämä tarkoittaa sitä, että ulkonäköön pystyy vaikuttamaan jo yhden-kahden sukupolven aikana. Ulkonäköön keskittyvä jalostus on aiheuttanut geenien monimuotoisuuden vähenemisen. Toki koiran on oltava tunnistettavissa rotunsa edustajaksi. Lisäksi jokin yksittäinen ulkoisen olemuksen heikkous (mm. iso koko) on toissijainen "vika", mikäli koira on esim. luonteeltaan tai harrasteominaisuuksiltaan keskitasoa selkeästi parempi.

Terveyteen liittyvissä luennoissa oli yllätyksiäkin. Monissa roduissa on sallittua käyttää jalostukseen joidenkin vikojen suhteen 'ei täysin tervettä' yksilöä, kunhan jalostuskumppani on terve. Yleisesti moni vika/ sairaus lievänä ei estä jalostuskäyttöä. Toki on myös täysin jalostuksesta poissulkevia sairauksia, kuten atopia. Se mitä pidän oikein hyvänä, on harkinta siitä, että tulevaisuudessa kahta silmävikaista koiraa ei saisi yhdistää. Olen viime vuosina pistänyt merkille omassa rodussani silmävikojen korkean periytyvyyden. Yllättävää oli myös "luokittelu" liittyen syöpäsairauksiin. On ajatus, että perinnölliseksi luokiteltavat syövät tulisivat koirille nuorena ja vanhuuden syövät eivät olisi periytyviä. Raja, jolloin syöpä luokitellaan vanhuuden syöväksi on noin viisi vuotta. Tämä herätti ajatuksia nyt syntyvästä pentueestani. Pidän itse tässä pentueessa yhtenä riskinä syöpää, mitä suvussa on ollut. Kaikki suvun syövän takia lopetetut koirat ovat olleet viisi vuotta tai vanhempia. En silti kuitenkaan sulje pois syöpää riskinä.

Ylipäätään terveyteen liittyvät luennot toivat lisää ymmärrystä siitä, miten paljon jalostuksessa on huomioitavia asioita ja miten ei ole mitenkään mahdollista yhdistää kahta joka suhteessa täydellistä koiraa. Kun ajattelee, että jalostusvalintoihin vaikuttavia asioita ovat mm. ihon terveys, silmät, purenta, lonkat, kyynärät, selkä, ristisidevammat, autoimmuunisairaudet, hermoston sairaudet, virtsateiden sairaudet, lisääntymis- ja tiinehtymisongelmat, sydänviat, polvet, olkien ja kinnerten (OCD) ja luonne, on pakko ymmärtää, että kasvattajien on tehtävä valintoja. Vai onko joku joskus tuntenut ihmisen, joka on ollut ikänsä täysin terve? Siksi kerron avoimesti omien yhdistelmieni huolen aiheet. Niitä joka tapuksessa on.

Kaikista mahdollisista huolehtimisen aiheista huolimatta, odotan suurella mielenkiinnolla omien kasvattieni syntymää ja kehitystä. Pentueen emän puolelta on tullut lisää terveystuloksia kun yksi sisar on kuvattu lonkkien ja kyynärten osalta terveeksi. Koiran VA ja LTV ovat 0 ja spondyloosi 1. Toinen sisar on kuvattu selän osalta täysin terveeksi. Se, mistä olen todella iloinen, niin kumpikin vanhempi sisaruksineen ovat tähän mennessä silmien osalta terveitä. Olen tällä hetkellä, tällä tietopohjalla omiin valintoihini oikein tyytyväinen. Toivon, että synnytys on rauhallinen ja kaikki menee hyvin. Ehkä seuraavan kerran kirjoittelen jo pentukuulumisia.